Useat seurakunnat ilmoittavat omistavansa Suomen toiseksi suurimman puukirkon Kerimäen jälkeen. Oikean järjestyksen varmisti mäntyharjulainen seurakunta-aktiivi ja sijaissuntio Sauli Paakkari. Hän pyysi jokaisesta seurakunnasta tiedon penkkien yhteen lasketusta metrimäärästä ja jakoi sen 60 cm mitalla, jonka yksi henkilö tarvitsee. Tuloksena oli, että Kerimäen tunnetusti suurimman kirkon jälkeen kakkoseksi tuli Mäntyharjun kirkko 1700 henkilöllä. Laskelma on siis tehty todellisen, eli istumaan mahtuvan henkilömäärän mukaan. Taakse jäivät mm. Merikarvian, Heinäveden ja Mikkelin maaseurakunnan kirkot, joita on kaikkia ajoittain mainostettu toiseksi suurimpana puukirkkona.

Alttaritaulun kirkkoon maalasi ja lahjoitti vuonna 1831 mäntyharjulaissyntyinen Berndt Godenhjelm. Alttaritaulun aiheena on Jeesuksen taivaaseen astuminen.

Ensimmäiset urut hankittiin kirkkoon vuonna 1876. Toiset urut hankittiin vuonna 1935, jolloin kirkkoon hankittiin sähköt. Pitkän harkinnan jälkeen kirkkoon rakennettiin kolmannet urut vuonna 2008. Ne rakensivat Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy. Uudet urut edustavat pohjoismaista varhaisromanttista tyylisuuntaa ja ne on toteutettu urkurakentaja P.L. Åkermanin rakennusperinteen mukaisesti. Uruissa on 38 äänikertaa, kaksi sormiota ja Barker-kone (pneumaattinen apukoneisto, joka tekee soittamisen kevyemmäksi). Suomessa lähimmäksi samaa tyyliä edustavat Helsingin vanhan kirkon urut, Mäntyharjun urut ovat Helsingin urkujen "isoveli."

 

Mäntyharjun kirkon rakennushistoriallinen selvitys