Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Kappeliseurakunnan historiaa
Pertunmaan seurakunta perustettiin 20.3.1924 mutta se aloitti toimintansa vasta pari vuotta myöhemmin vuoden 1926 alussa. Vuonna 1926 perustettiin Pertunmaan kunta. Seurakunta on muodostettu Mäntyharjun, Joutsan ja Hartolan seurakunnista. Ensimmäinen kokous, jossa keskusteltiin oman seurakunnan perustamisesta pidettiin jo vuonna 1738.
Seurakunnan perustamista ajoi ahkerasti Markus Pulier (1837-1915). Mäntyharjun kirkkoherra K.V. Petrellin toimesta Pertunmaalle saatiin oma pappi 1917, pastori Emil Jokiranta, joka asui Pertunmaalla, mutta kuului Mäntyharjun papistoon. Jokiranta asui pappilassa, joka saatiin 1918.
Kun seurakunta oli perustettu 1924, seuraavana vuonna Pulierin rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi. Emäseurakunnista saapuivat kirkonkirjat 1926. Tuolloin Mäntyharjusta siirtyi 2627 henkeä, Hartolasta 1733 henkeä ja Joutsasta 339 henkeä uuden seurakunnan jäseniksi. Seurakunnan jäsenmäärä oli sen aloittaessa toimintansa 4699.
Pertunmaan seurakunta yhdistyi Mäntyharjun seurakuntaan 1.1.2016 ja yhdistymisen seurauksena nimi vaihtui Pertunmaan kappeliseurakunnaksi.
Pertunmaan seurakunnan kirkkoherrat
| 1925 - 1953 Kalliala Aarne Israel |
1979 - 1992 Niskanen Hannu Kuisma Kullervo |
| 1954 - 1963 Vaalgamaa Edgar Ernest |
1993 - 1997 Kemppainen Jukka Tapio |
| 1964 - 1969 Kilpi Daavid (Taavi) |
1998 - 2002 Haverinen Pentti Heikki |
| 1970 - 1972 Kauppinen Juha Kullervo |
2003 - 2008 Pelkonen Ari Juhani |
| 1972 - 1978 Puukko Erkki Taisto |
2009 - 2012 Lehrbäck Kari Erkki Tapio |
Pertunmaan seurakunnan papit ja vt. kirkkoherrat
Väliaikaisina pappeina ovat olleet Emil Jokiranta, Ilmari Kuusi, Lauri Klami, Sakari Loimaranta, Harri Pirilä, Olli Ripatti, Uuno Niiranen, Kalle Tiitinen, Jussi Jussila, Martti Takala, Heikki Salminen ja Risto Blom. Vt. kirkkoherrana ovat toimineet Ahti Peltonen, Hannu Niskanen ja Ari Pelkonen.
Kanttorit
Kanttoreina ovat toimineet mm. Martti Nokelainen, Kaarlo Isotalo, Terttu Saarikko, Risto Paavalniemi, Leena Savio, Erkki Tuomi, Eljas Lamminpää, Toivo Mertanen, Ruuth Ritovaara, Jari Taipale, Leo Niemelä, Päivi Viholainen, Raita Viljakainen ja Timo Koivunen.
Kirkko
Pertunmaan kirkko on puinen ristikirkko, jonka päätyyn on lisätty torni. Talollinen Markus Pulier (1837-1915) sai aikaan Pertunmaalle rukoushuoneen, joka otettiin käyttöön syksyllä 1907. Kirkon rakentaminen tuli 1920-luvulla taas ajankohtaiseksi ja arkkitehti Alvar Aalto laati 1925 kaksi suunnitelmaa uudesta kirkosta. Kun Hartolaan valmistui uusi kirkko, lahjoitti Hartolan seurakunta pertunmaalaisille vanhan kirkkonsa, joka oli rakennettu 1684-1693. Kirkko seisoi paikallaan Hartolassa kuitenkin kymmenisen vuotta, kunnes Pertunmaan seurakunta esitti sen myymistä joko Itä-Hämeen museoksi tai Pertunmaan kunnalle kunnalliskodiksi. Tekipä Pertunmaan kirkkoneuvosto Hartolan seurakunnalle tarjouksen, jossa esitettiin lahjoittajalle kirkkoa ostettavaksi 50 000 mk:sta. Hartolalaisten mielestä kirkko ei ollut kauppatavaraa ja he ehdottivat kirkon purkamista ja sen käyttämistä yksinomaan Pertunmaan kirkon rakentamiseen. Kirjailija Maila Talvio yritti estää Hartolan vanhan kirkon purkamisen ja siirtämisen Pertunmaalle ja lupasi kirjoittaa tapauksen johdosta kirjan Myöhään herännyt omatunto.
Hartolan kirkon lahjoittamisen jälkeen Pulierin rukoushuone vihittiin väliaikaiseksi kirkoksi ja siihen rakennettiin sakaristo ja alttari. Syystalvella 1927 tuotiin Hartolan kirkon kellotapuli ja sisusta Pertunmaalle 250 hevoskuormassa. Maaliskuussa 1928 tuotiin loput osat, joista kirkko rakennettiin tarkoin niin, että vanhasta rukoushuoneesta tuli poikkilaiva ja sisustuksesta entisen Hartolan kirkon kaltainen. Piirustukset laati rakennusmestari Martti Vihonen. Kirkko on siis yhdistelmä Pulierin rukoushuonetta ja Hartolan vanhaa kirkkoa. (Lähdeteokset: Hartolan kirja, 1968 ja Etelä-Savon rakennusperintö, 1984).