Hautaoikeus

Seurakunnan tai seurakuntayhtymän velvollisuudesta osoittaa hautasija vainajalle säädetään hautaustoimilaissa (457/2003). Kirkkoneuvosto voi päättää, että seurakunnan hautausmaahan saadaan haudata muukin kuin hautaustoimilaissa siihen oikeutettu vainaja.

Seurakunta luovuttaa hautaoikeuden kuolemantapauksen yhteydessä. Samalla hautaoikeus voidaan luovuttaa myös vainajan omaisille. Kirkkoneuvosto voi erityisestä syystä päättää hautaoikeuden luovuttamisesta muulloinkin.

Hautaoikeuden haltija voi luovuttaa hautaoikeuden vain seurakunnalle.

Haudan hallinta-aika

Haudan hallinta-aika on 25 vuotta. Aikaisemmin on haudan voinut lunastaa 50 vuodeksi tai ainaishaudaksi. Ainaishauta pysyy omaisten hallinnassa ilman uusia lunastusmaksuja niin kauan, kuin omaiset haluavat ja hautaa hoidetaan. Muilla haudoilla tulee hallinta-ajan jatkaminen jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.

Hautaoikeuden voimassaoloaikaa voidaan jatkaa hautaoikeudenhaltijan hakemuksesta. Hautaoikeuden haltijan yhteydenotto seurakuntaan ja asiasta sopiminen riittää.

Hautaoikeus lakkaa ilman irtisanomista hallinta-ajan päätyttyä (KL 625/2023, 30 §).

Hallinta-ajan jatkaminen ei ole pakollista, vaan haudasta voi halutessaan myös luopua. Tällöin hautaoikeuden haltijat allekirjoittavat erillisen kaavakkeen, jolla hauta palautuu seurakunnalle.  Haudoilta, joiden hallinta-aikaa ei jatketa, on muistomerkit ja muut rakennelmat sekä irtonaiset esineet poistettava puolen vuoden kuluessa siitä, kun hauta on ilmoitettu luovutetuksi seurakunnalle.

Hallinta-aikaa voi jatkaa vähintään viisi vuotta, kuitenkin enintään 25 vuotta. Maksu määräytyy hautapaikkahinnaston mukaan.

Hautaoikeuden haltija

Hautaoikeuden haltija edustaa niitä, joita voidaan haudata hautaan, sekä käyttää puhevaltaa hautaa koskevissa asioissa muiden hautaan oikeutettujen puolesta.

Hautaoikeuden haltijasta ja siitä keitä hautaan voidaan haudata, sovitaan hautaa luovutettaessa. Jos sopimusta ei ole tehty vuoden kuluessa haudan luovutuspäivästä tai jos tehtyä sopimusta ei voida olosuhteiden muuttumisen johdosta noudattaa, hautaoikeuden haltijaksi tulee vainajan leski tai, milloin leskeä ei ole taikka hänkin on kuollut, ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset. Jos heitä on useita, heidän on valittava hautaoikeuden haltija edustamaan heitä hautaa koskevissa asioissa. Hautaoikeuden uudesta haltijasta on ilmoitettava hautaustoimesta vastaavalle seurakunnan viranomaiselle.

Jos ensimmäiseksi hautaan haudatun vainajan lähimmät perilliset eivät ole sopineet hautaoikeuden uudesta haltijasta, kirkkoneuvosto voi määrätä hautaoikeuden haltijan ja antaa etusijan paikkakunnalla asuvalle tai sille, joka on huolehtinut haudan hoidosta. 

Hautaoikeuden haltijan nimeäminen

Hautaamisjärjestys

Hautaa luovutettaessa sovitaan siitä, keitä hautaan voidaan haudata. Jos sopimusta ei ole tehty 31 §:n 2 momentin mukaisesti, hautaan voidaan ensisijaisesti haudata vainaja, jota varten hauta on luovutettu, ja tämän puoliso sekä lisäksi kuolemantapausten mukaisessa järjestyksessä suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen ja tämän puoliso. Jos tällaista sukulaista ei ole tai jos hautaoikeuden haltija siihen suostuu, hautaan saadaan haudata vainajan sisar ja veli sekä heidän lapsensa, sanottujen henkilöiden adoptio- ja kasvattilapset sekä näiden kaikkien puolisot.

Hautaustoimesta vastaava seurakunnan viranomainen voi hautaoikeuden haltijan suostumuksella antaa luvan haudata hautaan muunkin vainajan. KL 625/2023 32 §.

Muistomerkit

Lisätietoja muistomerkeistä löydät täältä.