Usein kysytyt kysymykset

Tälle palstalle kokoamme vastauksia kysymyksiin, joita seurakunnasta kysytään usein. Vastaukset käsittelevät yleisiä linjoja ja käytäntöjä, joten yksittäistapauksissa kannattaa ottaa aina suoraan yhteyttä seurakunnan työntekijöihin.

Rippikoulu

En kuulu kirkkoon eikä minua ole kastettu, voinko tulla riparille?

Kyllä, kaste ja kirkkoon liittyminen toimitetaan ennen konfirmaatiota.

 

Riparille muualle kuin kotiseurakunnan leireille?

Kyllä, voit ilmoittautua minkä tahansa seurakunnan riparille. Jos käyt riparin muualla kuin Mäntyharjussa, on sinun suoritettava rippikouluun kuuluva seurakunnan toimintaan tutustumisjakso omassa kotiseurakunnassasi. Ota yhteys kotiseurakuntasi rippikoulupappiin. Rippikoulun jälkeen olet tervetullut kotiseurakuntasi isoskoulutukseen ja nuorten toimintaan.

 

Hautojen hoito

Kuka huolehtii muistokukista hautauksen jälkeen?

Seurakunta poistaa muistokukat haudalta kesäaikaan noin kahden viikon kuluttua hautauksesta (kukkien kunto huomioiden) mutta talvella lasketut muistokukat poistetaan vasta kevätsiivouksen yhteydessä. Omiasilla on halutessaan mahdollisuus poistaa kortit kukkalaitteista ennen kukkien poistamista seurakunnan toimesta.

 

Miten omaisen hautapaikkaa tulisi hoitaa?

Haudat on pidettävä hautausmaan arvon ja vainajien muistoa kunnioittavan tavan mukaisesti hoidettuina. Haudan hoidosta vastaa hautaoikeuden haltija ja hautaoikeuteen liittyy haudanhoitovelvoite.

Hauta tulee pitää siistinä rikkaruohoista, puuntaimista, risuista, puunlehdistä sekä kasvien ja kynttilöiden jäämistä. Mikäli hauta on nurmikkopintainen, niin haudan ruoho on pidettävä lyhyenä. Tämä koskee myös mahdollisen muistomerkin ympäristöä.

Hautaa voidaan koristaa erilaisilla kasveilla. Tähän sopivat istutettavat kukat, leikkokukat ja perennat. Kasvien uloimpien osien täytyy pysyä haudan ulkoreunojen sisällä ja olla maksimissaan 60 senttimetriä korkeita. Kukkapaikan koko saa olla maksimissaan hautakiven pituinen eikä yli 40 cm kiven etureunasta.

Halutessaan muistomerkin koristeena voi käyttää ristejä, enkeleitä, lintuja yms. Niihin täytyy olla lupa, ja yleensä tämä tapahtuu jo muistomerkin hankinnan yhteydessä. Muovikukat tai lelut eivät ole haudan koristelua tai hoitoa. Lisätietoa haudanhoidosta antavat hautausmaiden hoitajat ja seurakunnan taloustoimisto. Hautakivi on omaisten omaisuutta ja vastuu hautakiven kunnossapidosta kuuluu hautaoikeuden haltijalle. Hautakiviä ei saa poistaa hautausmaalta ilman kirkkoneuvoston tai kirkkoneuvoston valtuuttaman viranhaltijan (talouspäällikkö) lupaa. Hautakivien oikaisut ja muut huollot kuuluvat kiviliikkeiden toimenkuvaan. Tarvittaessa seurakunnalta voi pyytää tarjousta kivien oikaisusta ja muista erikoistöistä. Teemme niitä tapauskohtaisesti riippuen tarittavista työkaluista ja käytettävissä olevista resursseista.

Haudalle voidaan tehdä haudanhoitosopimus, jolloin seurakunta huolehtii haudan hoidosta määräaikaisesti sopimuksen mukaisesti.

 

Onko seurakunnalla hautojen kanerva/havu/hautakynttiläpalvelua?

Ei ole.

 

Kirkkoon kuuluminen

Miten voin liittyä kirkkoon?

Tietoa kirkkoon liittymisestä, liity kirkkoon -verkkopalvelu ja tulostettava lomake löytyy osoitteesta www.liitykirkkoon.fi. Linkki palveluun löytyy myös seurakuntamme kotisivujen alapalkista.

 

Kun äiti on eronnut kirkosta, jääkö vauva ilman kastetta ja ristiäisiä?

Jos kumpikaan vanhemmista ei ole kirkon jäsen, pientä lasta ei voida kastaa. Kirkkoon liittyminen onnistuu kuitenkin helposti sähköisesti, ja silloin vauvan kaste ja ristiäiset onnistuvat vaivatta. Kasteessa korostuu kristillinen kasvatus, johon myös kummeja kutsutaan vanhempien tueksi. Kastettavalla täytyy olla kaksi kirkkoon kuuluvaa ja rippikoulun käynyttä kummia, tosin poikkeustapauksissa yksikin riittää kirkkoherran luvalla.

Lapsi voi liittyä kirkkoon vanhempien luvalla nykyisin jo 12-vuotiaana. Kirkkoon liittyjä kastetaan, ellei häntä ole aiemmin kastettu. Aikuiselta kirkkoon liittyjältä edellytetään myös rippikoulun ja konfirmaation suorittamista, ellei hän ole niitä aiemmin suorittanut. Tämä siksi, että aikuisen tulee tietää uskon sisältö ja tietää, mihin hän liittyy. Aikuisrippikoulu suoritetaan ryhmässä tai yksityisesti.

 

Voiko lapsi osallistua seurakunnan kerhoihin, vaikka perhe ei kuulu kirkkoon?

Kyllä voi.

 

Pöytäkirjat

Mistä löydän kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston pöytäkirjat?

Valtuuston pöytäkirjat löytyvät sivuiltamme täältä ja neuvoston pöytäkirjat täältä.

 

Hinnastot

Mistä löydän tiedot esimerkiksi tilojen vuokrista ja hautausmaksuista?

Tilojen vuokrat löytyvät täältä ja hautausmaksut täältä.

 

Virkatodistukset ja sukututkimus

Voiko virkatodistuksen tilata internetistä?

Voi. Virkatodistuksen tilauslomakkeeseen pääset tästä.

 

 

Taloudellinen apu

Voiko seurakunnalta saada taloudellista apua?

Seurakunnista on mahdollista saada myös taloudellista apua. Asioiden selvittäminen alkaa aina kotiseurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa. Diakoniatyöntekijöidemme yhteystiedot löydät täältä.

Seurakunnan diakoniatyö auttaa taloudellisesti  avustusperiaatteidensa mukaan. Avustaminen on aina lyhytaikaista tiettyyn kriisitilanteeseen liittyvää apua. Perustoimeentulosta huolehtii kaupungin/kunnan sosiaalitoimi ja kela.

 

Muita kysymyksiä

Saako kirkkoon periä pääsymaksun?

Kun ilmoitetaan ”vapaa pääsy”, se tarkoittaa että konserttiin voi tulla ilman maksua. Ohjelman tai ohjelmien ostaminen on siis täysin vapaaehtoista.

Jos ulkopuolinen konsertin järjestäjä vuokraa kirkon seurakunnalta ja järjestää konsertin omissa nimissään, hän voi periä konsertista pääsymaksun.

 

Toista kertaa vihille, miten seurakunta suhtautuu asiaan?

Riippumatta siitä, monettako kertaa menee vihille, pappi ja pariskunta tapaavat ja sopivat toimituksen kulusta. Asian tiimoilta käydään keskustelu kirkossa tai kotona. Yleensä siinä eri elämänvaiheet tulevat esiin, mutta mitään sellaista, mitä ei halua kertoa, ei tarvitse kertoa.

Pappien kokemusten mukaan eron kokeneet ottavat kuitenkin asian itse esiin. Toimitus tai keskustelun kulku ei silloin ole millään tavoin erilainen; samasta asiasta on kysymys.

Papistossakin on aika monta eron kokenutta tai ainakin monta sitä läheltä seurannutta. Seurakunnan työntekijöillä on tilanteen vaatimaa myötäelämisen kykyä ja myönteistä suhtautumista siihen, että ihmiset ovat päässeet elämässään eteenpäin.

 

Onko seurakunnalla ollut tapana lukea samana vuonna haudattujen vainajien nimet pyhäinpäivän kirkossa?

Mäntyharjun kirkossa luetaan kaikkien Mäntyharjun hautausmaille vuoden aikana haudattujen nimet. Pertunmaan kirkossa luetaan vuoden aikana Pertunmaan kappeliseurakunnan hautausmaille haudattujen vainajien nimet.

 

Voiko pappi tulla siunaamaan kotimme ja miten asiassa tulee toimia?

Kyllä voi. Toimituksesta on kaava, joka löytyy monen virsikirjan liitteistä. Tilaisuuden voi järjestää koska tahansa. Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä suoraan seurakuntaan, jolloin asian voi sopia. Tuolloin saa yleensä kuulla, kuka toimituksen tulee suorittamaan. Pappi ottaa asiasta etukäteen yhteyttä. Toimitus voi olla hyvinkin monen muotoinen tilanteesta riippuen. Koti voidaan siunata myös kastetoimituksen yhteydessä.

 

Mikä on kirkon kanta lapsityövoimaan?

Kirkko ei kannata lapsityövoimaa. Se on hyväksikäyttöä.

Raamattu ei suoraan mainitse lapsityövoimaa. Syynä saattaa olla, että Vanhan testamentin paimentolaiskansat vaelsivat perheenä ja heimoina, ja työ oli elämäntapa. Tapana on kautta historian varmaan ollut, että töihin on ryhdytty sitten kun siihen on kyetty, eli paljon varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyään. Koulutusta tai koulunkäyntiä ei ehkä ole ollut lainkaan. Työn ja muun elämän ja eri elämänvaiheiden erottaminen on aika nuori asia länsimaisessa historiassa.

Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kuin orjuutta. Heikompia käytetään hyväksi. Kristillisessä uskossa lähimmäisyys on tärkeä periaate. Kaikki ihmiset ja heidän elämänsä ovat yhtä arvokkaita. Tämä ei näytä edelleenkään toteutuvan tässä maailmassa. Kristillinen kirkko vie eteenpäin sanomaa siitä, että kaikki ovat Luojan luomia ja arvokkaita sellaisina kuin he ovat. Siksi kirkko ei voi kannattaa tai suosia sellaista, mikä pohjautuu toisen ihmisen hyväksikäyttöön, kuten lapsityövoimaa.

Käytännössä asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Monissa maissa meidän silmissämme vielä lapset, jotka saavat töitä ovat hyvässä asemassa verrattuna niihin, joilla ei ole kotia, koulua tai toimeentuloa. Olla töissä lapsena voi olla parempi vaihtoehto kuin se mikä muuten on tarjolla. Kirkko toimii kuitenkin oikeudenmukaisen maailman puolesta, jollainen olisi maailma, jossa lapset saavat olla lapsia.